Maca

(Lepidium meyenii)


Maca_1Maca eli andienkrassi on naurista muistuttava sinappikasvi, jonka juuria on käytetty ravintona tuhansia vuosia. Maca sisältää mm. 31 mineraalia, 60 tunnettua kasviravinnetta, B1-, B2-, B12-, C- ja E-vitamiineja, 18 aminohappoa, rasvahappoja ja kasvisteroleja. Maca sisältää kaliumia, rikkiä, piitä, jodia, mangaania ja kuparia. Kasvisteroleista brassikasterolia, erogosterolia, ergostadienolia, kampasterolia, sitosterolia ja stigmasterolia. Monet macan ominaisuudet perustuvat kuitenkin mitä todennäköisimmin runsaaseen sekundäärimetaboliittien määrään. Näitä ovat yhdisteitä ovat mm. kasvin sisältämä alkaloidit, tanniinit ja saponiinit. Tutkituimpina erilaiset glukosinolaatit sekä alkaloideista macaina 1-4, macamidit ja macaeenit.

Maca kasvaa Perun Andeilla lähes lumirajan tuntumassa 2500–4500 metrin korkeudessa merenpinnasta. Maca on korkeimmalla kasvava kasvi, jota hyödynnämme ravinnoksi. Karuissa olosuhteissa on erittäin kylmää, tuulista ja toisaalta auringonpaiste on välillä porottavan kuuma. Kasvin sopeutuminen äärimmäisen haastaviin kasvuolosuhteisiin onkin varmasti osaltaan syy sen ominaisuuksiin. Maca kasvattaa lähellä maata levittäytyvät lehdet ja valkoiset, sinappikasveille tyypilliset kukinnot. Macasta käytetään ravinteelliseen käyttöön sen juuret, jotka voivat olla halkaisijaltaan jopa 8 senttimetrin kokoisia. Maca-lajikkeesta riippuen saatavilla on keltaisia, punaisia, purppuran ja mustan värisiä juuria. Maca on yksivuotinen kasvi, joka lisääntyy siementen avulla. Kasvi istutetaan yleensä huhti- ja kesäkuun välillä ja kerätään 7-9 kuukauden kuluttua. Andien mineraalirikas maaperä lienee yksi syy juuren korkealle kivennäis- ja hivenainepitoisuudelle.Maca_1

Arkeologiset todisteet näyttävät, että maca kesytettiin viljelykasviksi yli 2000 vuotta sitten. Kasvin primitiivinen viljely juontaa juurensa ajanjaksolle yli 1600 eKr, mutta hallitumpaan viljelyyn sitä käyttivät ensimmäisenä Pumpush-heimon soturit 1200-100 eKr. välillä. Andien ylängöillä kasvin viljelyä jatkoivat Yarot vuosina 1100–1470.

Kun espanjalaiset valloittajat saapuivat Etelä-Amerikkaan, huomasivat he nopeasti, että heidän karjansa ei voinut hyvin korkeassa ilmastossa. Espanjalaiset tunsivat myös oman olonsa heikoksi uudessa ympäristössä. Paikalliset intiaanit suosittelivat valloittajille, että he syöttäisivät karjalleen macaa. Tulokset olivat niin merkittäviä, että espanjalaiset alkoivat myös itse syödä kyseistä juurta parantaakseen yleistä energisyyttään. Maca on äärimmäisen tärkeä viljelyskasvi korkealla Andien ylängoillä ja sillä käydään usein vaihtokauppaa maissin, riisin, papujen ja sokerin kanssa. Valitettavasti tieto macan erityisistä ominaisuuksista hukkui historiaan ja käyttö pysyi yllä ainoastaan muutamien perulaisten yhteisöjen toimesta. 1960–1980-luvulla länsimaiset etnobotanistit ja tiedemiehet kuitenkin löysivät tämän “Andien kadonneen kasvin” ja nostivat lähes sukupuuttoon kuolleen lajikkeen maailman tietoisuuteen. Perun maatalousministeriö löysi vuonna 1979 vain 70 aaria maca-viljelmiä koko maasta. Nykyään luvun voi kertoa helposti tuhannella.


Käyttö: Lisää puuron, jogurtin tai smoothiejuoman joukkoon. Sopii mainiosti myös raakasuklaaseen ja kuumiin juomiin.

Suositeltu käyttömäärä: 1 tl – 4 rkl / pvä

Säilytys: Jääkaapissa tai huoneenlämmössä, ilmatiiviiissä rasiassa, valolta suojattuna.

Alkuperämaa: Peru


Usein kysytyt kysymykset

Onko maca-jauheenne paahdettua vai raakaa?
Maca-jauheemme on raakaa (paahtamatointa). Eri blogeissa on kiertänyt artikkeleita, joiden mukaan macaa tulisi käyttää yksinomaan paahdettuna ja että paikalliset käyttäisivät macaa Perussa vain tällä tavalla. Ei kuitenkaan yksinkertaisesti pidä paikkansa, että paikalliset käyttäisivät tai olisivat käyttäneet macaa ainoastaan kuumennettuna. Perussa andienkrassin juuria hyödynnetään paljon keittämisen (pääasiassa kasvia käytätään samaan tapaan kuin vaikkapa perunaa) ja paahtamisen lisäksi myös raakana (harina de maca), juuresta puristettuina mehuina, fermentoituina juomina jne. On yleistettyä todeta, että macaa “kuuluu käyttää” vain paahdettuna tmv.

Toisaalta esimerkiksi gelatinoitu maca (jota myös CocoVin valikoimaan on pian tulossa) on perulaisen yliopiston (University National Agaria La Molina, Lima) tutkijoiden kehittämä menetelmä, joka poistaa macasta turhan tärkkelyksen ja tiivistää juurijauheeseen entistä korkeampia pitoisuuksia tiettyjä vaikuttavia ainesosia. Menetelmä kehitettiin 90-luvulla ja sen jälkeen sen suosio on lisääntynyt pääasiassa juuri sen vuoksi, että ihmiset saavat vähemmän vatsanväänteitä / muita haittavaikutuksia (tyypillisimmin ruoansulatuselimistössä) sekä enemmän tiettyjä tehoja irti vastaavista valmisteista.

Vaikka esimerkiksi macan sekundäärimetaboliitit kestävät hyvin kuumennusta ja kuumennus tietysti poistaa hyvällä tavalla tiettyjä antiravinteita – tuhoaa se myös tehokkaasti macan herkempiä rasvaliukoisia yhdisteitä. Myös mm. säilytysmenetelmillä on keskeinen vaikutus näiden yhdisteiden säilyvyyteen. Lisäksi macan eri fenotyypeillä (musta maca, punainen maca, keltainen maca) on hieman erilaisia ominaisuuksia mm. juurikin sekundäärimetaboliittien määriin.

Maca sisältää paahtamattomassa muodossa mm. glukosinolaatteja, joita voidaan hydrolysoida myrosinaasi-entsyymin tai suolistoflooran avulla isotiosyanaateiksi, jotka alustavien koeputkitutkimuksien mukaan saattavat aiheuttaa soluja suojaavien entsyymien eritystä. Kuumentaminen tuhoaa suurimman osan näistä hyödyllisistä glukosinolaateista.

Kysymys on pikemminkin siitä, mitä vaikutuksia kasvista halutaan saada irti. Gelatinoidulla macalla on pehmeämpi ja efektiivisempi vaikutus yleiskuntoon (termogeeninen / adaptogeeninen vaikutus sekä mineraalien imeytyvyys). Mentaalisemmat vaikutukset (libido, lisämunuaiset jne.) näyttävät taas tulevan paremmin alkoholiuutteista, fermentoiduista nesteistä tai macajauheesta sellaisenaan.

 
Lisääkö maca testosteronin tuotantoa?
Ei ainakaan tämän hetkisen näytön valossa.
 
Parantaako maca mieskuntoa?
Maca saattaa parantaa erektiohäiriöistä kärsivien miesten seksuaalista halukkuutta ja -kyvykkyyttä.
 
Voinko käyttää maca-jauhetta raskaus- tai imetysaikana?
Emme suosittele lähtökohtaisesti minkään myymämme superruoan, rohdoskasvin tai lisäravinteen käyttöä raskaus- tai imetysaikana, koska tutkimusnäyttö ihmisillä aiheen tiimoilta puuttuu tai on erittäin vähäistä. Suosittelemme kuitenkin käyttämään omaa harkintakykyä esimerkiksi marjajauheiden turvallisuuden tiimoilla.

Ravintoarvot / 100 g

Energia 1380 kJ / 327 kcal
Rasva 0,8 g
    josta tyydyttyneitä rasvahappoja 0,2 g
Hiilihydraatit 60,9 g
   josta sokereita 38,3 g
Kuidut 38,3 g
Proteiini 10,0 g
Suola < 0,1 g

Pakkauskoot